torstai 26. kesäkuuta 2014

Väinö 3kk

Syy blogin hiljaisuuteen on yksinkertaisesti ollut hermoja raastava tietokone!
Vinee koko ajan mitä kummallisemmista asioista, näytönohjain lakkaa toimimasta viiden minuutin välein ja mikään ei koskaan vastaa ja kaikki lakkaa toimimasta. Hitauttakin löytyy sen verta ettei semmosia hermoja taida löytyä ainakaan tästä taloudesta keltään.
Juu, on kännykkä ja on tabletti, mutta hermot ei myöskään kestä noita kosketusnäyttöjä, varsinkaan kirjottamisen kanssa. Typoilen minkä kerkiän ja sörkin koko ajan väärään kohtaan. Hain tänään pikkuveljen vanhan pöytäkoneen, mikä tosin pitäis saada formatoitua kun vaan osais että tääkin osais pelittää hyvin. Sen verta kaikki toimii, että saan vihdoin hieman kirjoiteltua.

Meillä oli kuitenkin maanantaina kolmen kuukauden neuvola ja kaikki rokotteet. Pyysin Jannea pitämään sen päivän vapaata, että pääsee mukaan pitelemään pojasta kiinni, koska mustahan siihen hommaan ei ole.
Sepä sitte meni telomaan aamulenkillä sormensa koiran hihnaan jotenkin mukavasti, että sillä on sormi sininen, turvonnu ja oudon mallinen. Röntgenissä käytiin, mutta ei onneks sentään oo murteilla sormi, mutta pahan näkönen ja varmasti kipeä. Tuo 60 kg kun lähtee hätäpäissään vetämään odottamattomasti, voi käydä ihan mitä vaan.
Se kuitenki meinas sitä, että mun piti pidellä poikaa neuvolassa enkä tiedä kumpi meistä itki enemmän rokotteita saadessa. Enpä olis ikinä itestäni ennen tuollaista uskonu, mutta ihmeellisesti nuo pienet ihmeet muuttaa elämässä ja itsessään kaikenlaisia asioita mihin ei oo osannu varautua.
Eniveis, se nyt kuitenkin meni iha suht koht hyvin jollei mun purkautumista lasketa. Kipulääkkeitä annoin muutaman päivän ajan ja ollaan ihan hyvin toivuttu kaikesta kivusta, niin fyysisestä kuin henkisestäkin.

painoa oli 6950 g
ja pituutta löyty 62,4 cm

On se vaan jumankauta jo niin iso poika! Niin reipas, ilonen ja ihana hymypoika, niinkun neuvolakortissakin lukee. Ja kun joku jossain mietti onko se normaalia, että vaikka tuo pikkunen nukkuu tuossa vieressä tyytyväisenä, on sitä niin jumalattoman raastava ikävä, että tekis mieli mennä se herättämään, napata syliin ja hukuttaa suukkoihin, niin on, on se!


Kuukauden pieni 







1 kommentti:

  1. Sinut on haastettu!

    http://laimeeta.blogspot.fi/2014/07/haaste.html

    VastaaPoista