torstai 1. toukokuuta 2014

Vappua

Iloista vappua näin hieman myöhässä teille kaikille ihanille lukijoille!


Meidän vappu meni niinkin railakkaasti, kun minä kotona lapsen ja koiran kanssa ja Janne töissä. Lähti tosiaan vielä illalla töihin, kun ei vissiin ollu montaa ehdokasta lähtemään vappuaattona työnteon pariin.
Mä nyt itte en oo koskaan oikee perustanu vapun juhlinnasta, paitsi sillon joskus lapsena tietysti. Muutenkin monet juhlapäivät on mun mielestä turhia, en oikeen välitä uudesta vuodesta, pääsiäisestä enkä vapusta. Juhannuksesta oon kuitenkin alkanu muutamien vuosien sisällä ihan pitää, johtuen siitä ehkä, että nyt ne on ollu paljon mukavempia ja rennompia mitä vertaan tuonne entiseempään elämään ennen Jannea. Muutenkin monet juhlat meni sillon vaan kinastellessa ja riidellessä, niin en yhtään ihmettele miten on menny maku tuollasiin juttuihin. Nyt kuitenkin tuntuu, että noi kaikki juhlapäivät saa ihan uuden merkityksen lapsen myötä. Se niiden vilpitön ilo, odotus ja innostus luo noihin päiviin ihan uuden jutun. En millään malttais odottaa, että poika olis jo sen ikäinen että ymmärtäis noiden juttujen päälle ja nautteis kaikesta erilaisesta tekemisestä. En siltikään halua, että aika menee nopeesti, vaan haluan nauttia ihan tästä hetkestä ja kaikesta matkasta sen varrella.

Meidän oli tänään tarkotus lähteä vapputorille, mutta toi sää yllätti kyllä ihan totaalisesti! Meni ihan puurot ja vellit aamulla sekasin, kun tuolta kömpisin silmät ristissä maitoa lämmittämään ja näin ton ulkoilman.


Aikamoista. Vaikkakin se on hyvin jo sulanut pois, mutta tuo kökkö keli ei innosta lähtemään mihinkään torille tänään. Jannen mukaan sielä on vielä tosi kylmäkin.
Koiran kanssa on oppinu kyllä olla välittämättä noista huonoista säistä, kun sinne nyt on lähdettävä vaikka sammakoita taivaalta satais. Me meinaan ei omata sellasta koiraa joka heittäis tassut lukkoon ulos mentäessä koska siellä satais tai tuulis liikaa taikka vaihtoehtoisesti olis liian kylmä.
Silti jollei mun oo pakko sinne just tolla kelillä lähteä kiertelemään, niin en lähde. Ens vuonna sitten uusiks.




Asiasta kolmanteen, mihin mun silmäni taas tänään osukaan. Ootte varmaan jo lukenu ja tietoisia asiasta, kun se tuntuu leviävän kulovalkean tavoin enkä ihmettele.

http://www.stara.fi/2014/04/30/lastensuojeluilmoitus-kuntosalilla-kaymisesta/   (tuolla linkki tämän äidin treeniblogiin)
 

Nyt oikeesti. Huh huh. Joillain ei kyllä oo muuta tekemistä, kun puuttua muiden elämään. Ja toi on aika pelottavaa, että kuka vaan voi tehdä susta anonyymisti lastensuojeluilmoituksen ja ihan perättömästä asiasta. Ja ihan vaan kiusallaan. Tuntuu niin epäreilulta, mutta toisaalta niitä aiheellisia ilmotuksia vois jäädä tekemättä sen uhalla, että ilmoittaja pelkäis ilmoituksen saajan saavan tietää kuka ilmoituksen on tehnyt.
Toi nyt kuitenkin on aivan järjettömän naurettavaa! Mä en itse näe mitään ongelmaa siinä, että ottais lapsen mukaan kuntosalille mentäessä. Kuitenkin puhutaan niin pienestä vauvasta, että sille se on yks ja sama makaako se kaukalossaan kuntosalilla vai olohuoneessa. Äidinhän treenausta se vaan hankaloittaa, kun kuitenkin täytyy keskittyä vauvaan eikä pysty täysillä antaa kaikkeansa treenissä. Ilmoittaja on kuulemma ollut vielä huolissaan tämän äidin mielenterveydestä, kun häntä kiinnostaa enemmän treenaus eikä vauvanhoito. Voi luoja, antakaa mun nauraa! Toivottavasti noi sosiaaliviranomaiset osaa kattoa tämmöset ilmotukset ihan samalla naurettavuudella.
On se saatana kumma, kun äidillä ei enää sais olla mitään muuta mielenkiintoa elämässään, kun paskavaippojen vaihto ja maidon tuotto.
Alkaa itseäkin ottaa päähän sen verran tuo homma, että lopetan tähän.

Neljänteen asiaan kuitenkin vielä. Eile loppus ihan liian hyvä sarja Toisen kanssa (tv:n katsominenkin on jonkun mielestä varmasti väärin äidiltä, kun ei sillon pysty lastaan hoitamaan). Juu, nyt lopetan. 
Miten se voiskin olla vaan kuus osanen, kun tuosta olis saanu todella paljon pidemmän sarjan aikaseksi. En usko tästä tulevan mitään toista tuotantokautta, mutta aina voi olla toiveikas! Pisti vaan pikkasen naurattamaan ohjelman synnytyskohta

"Ei tässä enää mitkään epiduraalit auta, 
nyt mennään ilokaasulla!"

Vai pistikö? En tiedä, mutta tuo kommentti kuulosti aivan liian tutulta ja aivan liian nopeasti. Hyi.

Koitetaan nyt säistä ja muista asioista huolimatta nauttia rauhallisesti ja hyvällä mielellä tästä vappupäivästä ja vapaasta. Sielä se arki taas kolkuttelee oven takana uhkaavasti. Sekin ihan liian nopeasti.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti