keskiviikko 22. tammikuuta 2014

Raskausajan yläselkäkipu ja rits

Se on kyllä jotain ihan hirveetä, kun alkaa oma keho toimimaan vastoin kaikkia sääntöjä, etkä voi itse niihin mitenkään vaikuttaa. Se, että oma kroppa menee toimintakyvyttömäksi, mieli toimii samanlailla kuin ennenkin, kroppa ei. Mä en taida tänä loppuaikana saada nauttia enää yöunistani makuuasennossa kun ei selkä kestä sitä enää alkuunkaan. Istuvalteni olen muutamat yöt nukkunu ja näin taitaa mennä sitten loppuun asti. Ei siinä mitään hyviä unia tule, kun heräät semmoset keposet 20 kertaa yössä, mutta kunhan nyt ees muutaman tunnin nukkuis että jaksais nää loppupäivät töissä. On tää kyllä suoraan sanoen ihan helvetin perseestä, enkä halua miettiä onko tää sitä pahinta, vaiko paheneeko se tässä vielä sen 8 viikon ajan. Luojalle lisäkiitosta noista hierontaistuimista, niissä on menny monet yöt, kun menee selkä niin lukkoon ettei tiedä enää miten päin olla. Itku ei oo kaukana ja meinaa seisovalteen nukahtaa, kun on niin järkyttävän väsynyt! Olen nyt lyhentäny mun työviikkojani sen verta, että olen joka toinen päivä töissä ja ihan vaan tän takia. Muuten mulla ei olis mitään valittamista ja olo olis suhteellisen hyvä. Kaikista oudointa koko hommassa on se, ettei kyse ole ala- tai ristiselästä, vaan yläselästä ja lapojen välistä kainalosta kainaloon tuntuun, kuin joku kiristäis liinaa rinnan ympäri ihan täysiä. Olen yrittäny löytää kohtalokumppaneita tässä asiassa, mutta tuntuu että monia vaivaa just nää alaselkävaivat. Yhden kirjotuksen löysin ja tuntus ihan omalta tekstiltäkin vielä.

"Nyt on rv 29 menossa ja viikko sitten alkoi voimakas yläselkäkipu. Kyseessä lienee vanha vaiva joka nyt on taas vaivata. Kipu on niin voimakasta etten pysty nukkumaan kuin korkeintaan tunnin kerrallaan ja makuuasento on yhtä tuskaa. Nousin viimeyönä kolmen aikaan ylös vaikka olin puoli kahden maissa ottanut kaksi panadolia, mutta tuo kyseinen särkylääke ei auta yhtään. Istuin sitten sohvalla kaksi tuntia ja käveleskelin ympäri taloa. Kipu hieman helpottaa päivisin kun ei makoile ja on kokoajan vähän liikkeessä, mutta pitäähän minun saada nukuttuakin."

Että näin, näillä mennään sitten luultavastikin loppuun asti. Mua on vaan alkanu kauhistuttamaan josko tää kipu ei lähdekkään masukin ulostauduttua, kun tuntuu että haluis jonkun rusauttavan selän oikeen kunnolla oikeeseen asentoon. Voi kun tää selkätuska olis vaan ohi.. Ja viikonloppuna tapahtuva muutto ja tää pakkaaminen, nosteleminen ja  touhuuminen ei oo auttanu asiaa kyllä alkuunkaan. Tää viikko kun on ohi, tai olis edes lauantai-ilta, niin mä huokasen helpotuksesta, sitten kun äippäloma alkaa, huokasen muutaman kyyneleen kera.

Ja joo kyllä, lisää ihanuutta tässä kropassa.. Mun jenkkikset sano RITS !! Ne on kyllä jotain vanhoja teinivuosien arpia, mitkä on nyt ottanu sitten itteensä lisää pituutta. Toivottavasti ne ei enää tosta pitenis tai lisenis, ainakaan siirtyis tuolta tuohon itse vatsanseudulle. Osais vaan kantaa tämmöset ylpeesti joinain taisteluarpina, mutta ei. Lisäkamaluutta tähän kroppaan vaan.

Valivalivali valivali... kiitos ja anteeks.




5 kommenttia:

  1. http://mamigogo.bellablogit.fi/2014/01/15/oma-rakas-vartalo-kaunis-juuri-sellaisenaan/
    http://mamigogo.bellablogit.fi/2013/07/29/a-beautiful-body-haaste/

    Hyviä tekstejä Mintulta, jos niistä vaikka olisi apua ajatuksiin noista raskausajan muutoksista ja venymisistä :)

    VastaaPoista
  2. Täällä myös yksi joka on jo pari viikkoa tuskaillut kaameiden yläselkäkipujen kanssa! Ensimmäisen kerran bongaan jonkun toisenkin joka kärsii yläselkäkivuista eikä niistä alaselkäkivuista mistä joka paikassa puhutaan! Mulla on raskausviikko 28 just loppumaisillaan ja jatkuvasti ollut nyt lapojen välissä varsinkin oikeella puolella tosi inhottavaa kipua. Mulla se tosin on kaikista pahinta etukumara-asennossa ja seisoessa tai kävellessä, makuu-asennossa kipu lievittyy pikkuhiljaa ja yöt on mennyt hyvin mutta illat ollut aika tuskaa. Kokeiltu on Panadolia ja hierontaa yms. mutta eipä tuohon oo näyttänyt mikään erityisemmin auttaneen.

    Näiden raskausvaivojen kanssa vaan kuulemma on niin että ne tulee ja menee ja vaihtelee, yks kaunis aamu herää ja yläselkäkipu saattaakin olla kadonnut, toivottavasti :) Tää munkin yläselkäkipu vaan alkoi aivan yhtäkkiä yks aamu ja siihen asti olin pystynyt käydä salilla ja lenkeillä ilman mitään selkätuntemuksia. Tsemppiä loppuraskauteen, toivottavasti kipu helpottaa jossain vaiheessa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kuulla että joku muukin, vaikkakin se taitaa olla todella väärin sanottu. Pahoitteluni. :)

      Vaikka yrittäny googletoida niin ei oo tosiaan montaa löytynyt ja oon miettinyt onko normaalia ollenkaan, mutta kaipa se vaan näin on. Tänään neuvolatäti piristi sen verran, että sanos niiden voivan helpottaa mammaloman alettua kun ei selkä oo jatkuvassa rasituksessa, kun tuo työ on tollasta niska ja hartiaseutua rasittavaa. Hierontaa ja panadolia olen itsekin kokeillut, mutta tuosta lääkkeestä ei nyt ole mihinkään. Hierontakin auttaa vain siihen hetkeen, samoin kun lämmin suihku, missä on tullut vähän turhaankin jo lutrattua asian tiimoilta.

      Itsellä sitten taas päivät menee suht kivuttomasti ja kivasti, mutta heti tuo makuuasennon ottaminen aloittaa sen jumalattonan kivun. Täytyy vaan tosiaan toivoa että joku kaunis aamu herättäis ilman selkäkipua, ehkä pientä toiveajattelua, mutta silti. :)

      Kiitoksia, tsemppia myös siihen suuntaan. Eiköhän tässä jakseta kun kuitenkin lopussa seisoo maailman paras asia! ♡

      Poista
  3. Moikka Henna,

    Löysin sun kirjoituksen googlettamalla "yläselkäkipu raskaus". Kirjoituksesi näyttää olevan jo yli vuoden vanha, mutta ajattelin silti kysellä vähän, että helpottiko tuo kipu loppuraskautta kohti? Itse olen nyt RV28 ja olen jo muutaman viikon kärsinyt järkyttävästä yläselkäkivusta juuri tuolla lapojen seudulla. Kipu myös säteilee vatsan puolelle. Selällään makaaminen on yhtä tuskaa ja yön aikana vaihdan kyljeltä kyljelle varmaan sata kertaa, kun niin paljon sattuu. Aamut ovat kuitenkin pahimpia, sillä selkä on aivan tukossa.

    Olen siirtynyt nukkumaan sohvalla, sillä tuntuu, että oma sänky on liian pehmeä. Lattiamajoitustakin olen kokeillut, mutta se taasen on liian kova. Mikään ei oikein tunnu hyvältä.. Ainoastaan päivisin kipu hellittää, kun selkä vetreytyy liikkeessä.

    Olisin siis kiitollinen, jos sinulla olisi jotain hyviä vinkkejä kivun lievitykseen? Löysitkö sinä jostain helpotusta kipuihin? Entä loppuiko kipu, kun sait lapsesi?

    VastaaPoista